Ei pidä kadehtia mitä muilla on, vaan tehdä omasta elämästä sellaisen kun haluaa!

tiistai 28. kesäkuuta 2011

Pieniä kesä hommeleita!!


Kohta alkaa kesäloma! Enään 2 työpäivää ja sit se ois siinä:). Meidän loma alkaa perinteisesti remppa hommeleilla, ja sit sen jälkeen heitetään vasta jalat kattoon. Aloitin jo vähän rapsutta meidän porttia. Isäni teki sen ystävällisesti meille viime kesänä. Mikä oli todella kilttiä. Mutta maali jota hän oli käyttänyt oli jotain muovi maalia? Joka lähti heti lohkelilemaan joten, nyt sitten skrapataan ja maalataan uudestaan. Ja ihan kivaa ilta hommaa.Joona poimii kottikärryynsä palasia ja minä rapsuttelen.
Kohta on vaan isompi urakka edessä kun talo pitäisi maalata! Se vähän jännitttää et miten masuni kanssa jaksan? Mutta toisaaltahan voin aina pitää extra pitkän tauon koska olen NIIN raskaana ;) . Ja neuvola tätinihän sanoi et elä laita silmiä kiinni ettet vaan pyörry joten iisisti otetaan ;)

keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

tyttö vai poika?

Kun mä tulin raskaaksi uudelleen ajattelin että ihan sama kump tulee. Poika olisi helppo kun on jo ollut yksi poika. Mutta olisihan se ihanaa kun tulisi yksi prinsessakin. Ajattelin kuitenkin koko ajan että kyllä se varmaan on poika koska nämä raskaudet ovat tuntuneet jotenkin niin samanlaisilta.

Viime yönä näin kuitenkin unta siitä että olin ultrassa, ja mieheni ja kätilö sanoivat että kyllä sielä tyttö on. Ilahduin niin paljon kun sain kuulla sen :). Aamulla mua jäi kuitenkin mietityttää uni. Ja totesin että kyllä oikeasti haluan, ihan kauheasti tyttöä. Ehkä koska en vielä tiedä haluanko enemmän kuin 2 lasta, niin olisi ihana että olisi 1 kumpaakin. Ja mietin miten kiva sit välillä olisi tehdä vain tyttöjen juttuja. Nyt jotenkin pelottaa se että petynkö kun ja jos saan tietää että sieltä tulisi toinen poika? Saako sellasesta pettyä? Toki tiedän että tulisin rakastamaan sitä poikaa ihan yhtä paljon, mut jotenkin pelottaa että mulla on näköjään välliä kumpi sieltä tulee. Joten päätin että haluan kyllä tietää kumpi sieltä nytten sit tulee. Koska tulee sieltä kumpi tahansa niin on vielä koko loppu raskaus aikaa asennoitua asiaan. Joku saattaa pitää ajatuksiani pinnallisina tai itsekkäinä? Mutta pitäköön. Eka ajattelin etten halua tietää kun vasta H hetkenä kumpi tulee, mutta taitaa tää raskaus olla ihan tarpeeksi jännittävää tokankin kaa ilman vielä sitä jännitys momenttia.


maanantai 20. kesäkuuta 2011

olenko siltikin pessimisti kun vaikee kirjottaa vaan positiivista?

Aattelin tänään kirjoittaa 3 positiivista asiaa tästä päivästä. Mut jotenkin se tuntuu hieman tylsältä. Jos kirjotan eka positiiviset ja sit negatiiviset? Kai mä niin voin tehä kerran tää on mun blogi:) Ja myös koska tuntuu et tää on myös hyvä paikka minne purkaa ne ajatukset.

1. Herättiin koko perhe vasta klo. 9.15 :)
2. Kävin hakemassa kulmakonditoriosta ihanan kanafetasalatin, nam, jonka sain nauttia rauhassa kun mieheni ja Joona ovat kyläilemässä:)
3. Sain vaihdettua mun pimeän neuvola tädin mukavaan uuteen:)

Ja sit ne negatiiviset,

1. Mulla on ollut yli viikon kestävä flunssa joka tuntuu et vaan pahenee..
2.Mun maha kasvaa nyt niin kovaa vauhtia, et oikeesti tunnen et nahka ei kerkee mukana. Ihan sellanen olo et kohta halkeen:) Ja huom viikkoja vasta 18:/
3. Yritin tänään ostaa uutta puhelinta keravalta. Mutta kaikki kännykkä kaupat oli mennyt kiinni ihan sika aikasin. Joten saan vielä muutaman kerran menettää hermoni nykyiseen puhelimeeni.

torstai 16. kesäkuuta 2011

Meidän yläkerran uusi järjestys..

Vihdoin on tavarat paikoillaan ja uutta järjestystä voi näyttää. Ton vaatekaapin ostin mun duunikaverilta. Oli kiva et suostu myymään sen, koska tohon ei olisi mahtunut mikä kaappi vaan.

Vihaan noita sohvia, mut en ole enään niin tarkka sisustuksesta. Pääasia et tavaroilla on omat fiksut paikat ja järjestys on käytännöllinen. Sisustetaan sit mööpelit uusiks kun lapset on isoja ja lainat maksettu. Tai ehkä mä voisin myös joskus  saada jotain uutta kuhan en kolarois tota meidän autoa koko ajan.

aijjuu

Jag hade helt glömt att jag skulle ju skriva något positivt som hänt varje dag. Efersom det hänt alltmöjligt negativt på sistone så gör jag kanske en sammandragning om går dagen och den här dagen.
1. Jag hade en jätte rolig kväll i går med mina arbets kompisar. Vi hade sommar olympiad och tävlade om att vem som hade det fulaste sportdräkten.
2. Har fått hållit huset jätte städigt den här veckan:)
3 Det e bara två veckor kvar så börjar sommar lovet:)

Minä ja autot! tai? no... minä ja pakittaminen!!!

Minä ja autot ei olla tarkoitettu yhteen. Pakko kait se on myöntää. Musta voi joskus tulla sellanen kuva että olen pessimisti, mutta en pidä itseäni sellaisena. Mulle vaan on tapana tapahtua kaikenlaista. No ainakin autojen kanssa :/.

Esim. kun sain mun ajokortin, ja lähdin poikaystäväni luokse hakemaan häntä,  minun vanhempieni autolla. Pakitin tuttuun parkkiin heidän pihalla. Oltiin 5-10 minsaa sisällä. Kun tultiin ulos katoin et palaako meidän auto? Vai palaako vain auton takana? Ei hemmetti se oli auto. Tämä neiti ei sit ollut viitsinyt katsoa että mieheni vanhemmat olivat polttaneet sinä päivänä lehtiä, juuri siinä  johon minä parkkeerasin  auton. Palo saatiin sammumaan. Ja minä sit nolona soitin vanhemmilleni että poltin sit teidän auton. ( Auto meni lunastukseen).

No sit olen kerran ajanut yhen tädin perään stop risteyksessä.


Ja sit kerran kun lähin töistä niin pakitin täysillä meidän asiakkaan autoa päin, hän oli sisällä meidän duunissa varaamassa kampaamoaikaa, auto meni ihan ryttyyn.

Ja vika tempaukseni oli nyt eilinen. Lähin työkaverini luo. Kun saavuimme perille auto haisi palaneelle kumille. Ihmettelimme et mikä ihme autossa on vikana? Kun ajoin kotiin auto ei enään haissut. En keksi enään muuta kun että olisin ajanut käsijarru pohjassa nikkilästä hinthaaraan. Toivon tosissani etten sitä tehnyt! Mut muuta syytä en hajuun keksi? Matkalla heitin yhden duunikaverin töistä himaan.. Ja enköhän mä sit tollo pakittanut liikenne merkin päälle. En ees jaksa enään selittää miksi näin kävi. Huonosti katsottu peileistä kun katsottu.

Onneksi näen mieheni vasta Sunnuntaina, niin hän saa sulatella asiaa yksinään. Ja mun ei tarvii asiasta puhua vielä.. Sen verran nolottaa.. Tai voi olla että hän on niin kypsä et tästä asiasta ei sen kummemmin kuitenkaan puhuta?!

Kun tämän kaiken kirjotin alas en tiedä pitäisikö hysteerisesti nauraa vai itkeä? Fillari taitaa olla mun uusi meno peli tästä lähtien! Tai sit mun täytyy hankkia sellanen uusi auto jossa on peruutus tutka!! Tai sit ajan vain suoraa tästä lähtien. En jätä autoa minnekkään minne, mistä mun täytyy pakittaa... ( Sorry mamma, men ja börjar vara värre än du, med bilar!!)

sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

nivelsairaus

Mä en ole käynyt täälä muutamiin päiviin. Mulla oli lääkäri tiistaina, joka pisti vähän hiljaiseksi. Mulla on noin vuoden ajan  nivelet reistailleet. Lääkäri sanoi että se oli määrittelemätön niveltulhdus. Jota sitten vuoden ajan lääkittiin niin kortisooni piikeillä ja reumalääkkeellä.
Nyt oli sit taas yksi nivel kipeä. Sain taas kortisooni pistoksen jalkaan koska, muuta ei voi raskauden takia voi antaa. Toisaalta en ole innostunut myöskään suun kautta annettavasta reumalääkkeestä, joka on sama lääke jolla lääkitään syöpä potilaita. Eli aika jytkyä kamaa. Toisaalta ottavat kivut täysin pois.
Juuri ennenkuin olin lähdössä pois vastaanotolta, lääkäri huomasi minulla kynsimuutoksen, ja nyt sairaus on sitten virallisella nimellä nivelsairaus joka liittyy psoriin. Eka tunne oli helpottunut, mutta sit taas vähän hirvitti että se oli nyt sit siinä. Tämä on asia jonka kanssa saan elää loppu elämän. Nyt täytyy vaan yrittää suhtautua asiaan.