Nää taitaa olla mun vikat joulu hömpötykset;)

/

Nyt loppu mun tän joulun hömptykset. Loppu stressi ja kaikki muu. On ollut ihana askarella mutta Ida ei jaksa äitiä joka askartelee, tai tekee mitään muutakaan turhan päivästä. Joulun tunne ei kuitenkaan tule joulu-tavaroista vaan yhdessä olosta ja hiljentymisestä.  Sitä vikaa meidän perhe tarvitsee erityisesti tänä jouluna. Ja uskon että se onnistuu vain jos tämä mamma jättää kaiken turhan hömptyksen ajoissa pois. Olkoon tämä siis viimeinen blogi kirjoitukseni ennen joulua!

Vaikka sanotaan että pitäisi elää tätä hetkeä eikä huomista. Uskon että ihminen ei jaksaisi ellei ajattelsi että huominen päivä täytyy olla parempi kuin tänään jos tämä päivä on ollut huono.
Peiliin joutuu kuitenkin katsoa jos joka päivä on huono päivä..

Mä en kestä negatiivisia ihmisiä, mutta viime aikoina on ollut aika rankkaa lasten kanssa. Ja huomaan että itse alan marinan heti aamusta. Onko silloin oikeesti niin rankaa vai tekeekö itse asioista rankan? Olisiko syytä katsoa jälleen peiliin? Enkö kestä neagtiiviuutta koska itse olen tällä hetkellä niin negatiivinen? Esim tämä blogin kirjotus on aika turhan päivästä loppuen lopuksi.. Olisiko Ida vähemmän kiukkuinen jos jättäisin kaiken tietokoneella olemisen, siivouksen, ja muun turhan päiväsen? En tiedä onko se syy siihen et neiti on kipeenä ja kiukkuinen kokoajan? Mutta ainakin sitä on hyvä miettiä..

Kun Ida syntyi 1v. sitten saimme aika nopeasti huomata että olemme saaneet erikoisen ja ihanan lapsen. Olen aina sanonut heti syntymästä lähtien että Ida on tullut näyttämään jotakin. Ajatella että noin pieni ihminen saa niin paljon ajatuksia heräämään meissä aikuisissa.
Ida on selvästi ainakin saanut meidät huomaamaan kuinka ihanan kiltti ja hyvä poika Joona loppujen lopuksi on. Koin Joonan raskaaksi jossain kohtaa mutta Idan myötä olen oppinut tajuamaan kuinka kiitollisia meidän pitäisi olla Joonasta. En ole eläessäni oikeesti nänhty yhtä kilttiä ja hyvätapaista poikaa <3.. Joskus sitä on vaikea nähdä mitä jo on. Ida on opettanut mut ja Eemelin näkemään sen.
Uskon että Ida on muutenkin syntynyt ihan erityisestä syystä, juuri meille. Vaikka tuo hassulta ehkä kuulostaakin. Ennekuin Ida syntyi arvostelin ehkä usein muita lapsia ja aikuisia itekseni? Miten niitten vanhemmat ei oo osannut kasvattaa niitä? Eiks ne nyt saa niitä hiljaseksi jos ne huutaa. Kunnes huomaan itse olevani samassa tilanteessa.

Esim yks  päivä kävin ostamassa kasvovoidetta. Ida päätti huutaa koko sen ajan kun oltiin sielä. Mä tiesin että vaikka kuinka sanon Idalle että rauhotu tai otan syliin, niin Ida ei lopeta huutoaan vaan se pahenee. Säästän parhaiten oman ja Idan energiat tekemällä en mitään. Kassa rouva tietty katsoi ja voivotteli, et nyt on neidillä joku hätä.. Ja samaa olisin minäkin ennen tehnyt.

Eli ainakin olen oppinut sen että EI PIDÄ arvostella muita. Kaikki tekee varmasti parhaansa. Tai ainakin sen minkä kykenee.. Tahdon kuitenkin uskoa että kaikki ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä. Pelottavaa on ainakin ajatella toisin.. Hyvää ja rauhallista joulun odotusta kaikille <3

askartelu jatkuu...

Joona Ida ja minä ollaan kaikki vuorotellen oltu kipeinä melkein koko syksy. Joten me ei kyllä paljoa olla ulkona oltu. Siksi on kiva keksiä jotain vähän erillaista. Tänään minä jatkoin purkki askarteluani ja Joona leikkasi huopasydämmiä joulu kuuseen <3

Purkkien päällystäminen on oikeesti tosi kivaa. Just mun tyylistä askartelua.. Näkee nopeasti tuloksen:)

VINKKI, esim vanhoja verhoja voi käyttää päällystämiseen tai vanhoja tapetin pätkiä.

Mulla oli 2kpl tällaista pöytä tablettia. Olin just laittamassa kirpparille myyntiin kun tajusin että Joona voi myös askarella jotakin niistä.

 Tällä kertaa mulla ei ole käynyt aika pitkäksi äitiyslomalla. Melkein päinvastoin. Tekemistä riittää niin paljon että muille voisi jakaa:).. Keskiviikkona käytiin vähän shoppailee lasten kanssa ja vähän pikaruoka-ravintolassa herkutelemassa. Idakin sai maistaa vähän pirtelöä. Illalla mentiin hop loppiin lasten kanssa.

Idan eka mäcci reissu:)

Ida oli haltioissaan kaikista palloista. Kieli poskella mentiin eteenpäin..

Joonakin natti täysillä virikkeistä..

Mun tän hetkiset toiveet: Mä NIIN odotan Joulua. Ja toivon ettei aattona tulisi lunta taivaalta lisää ettei Eemeli joutuisi lumi-töihin. Ja saataisiin koko perhe viettää rauhallinen joulu.  Sit mä toivon että kaikki olisi edes 2 viikkoa yhtä aikaa terveenä että päästäisiin vähän ihmisten ilmoille liikkumaan. Tällä hetkellä Ida on ollut niin pipi että viihtyy vaan sylissä. Mun toiveet yleensäkin elämästä ei ole mitään elämää suurempia. Nautin pienist asioista, perheestä, lapsista (terveistä sellaisista), ystävistä, olemisesta, ruasta, urheilusta.. Vielä kun olisi aikaa ja rahaa matkustella enemmän olisin tosi tyytyväinen elämääni.

Tilasin syksyllä sisustus tarroja ja NYT ne vihdoinkin tuli! Ei ollut ihan niin helppo laittaa kun on olin kuvitellut mutta suht. hyvä tuli kuitenkin.

Pannari ohjeet löytyy nyt ikkunasta jos pääsee unohtuu;) 

Tiedätkö sen tunteen kun tekee jotain niin syntisen hyvää että siitä tulee melkein huono omatunto kun sen syö? No jos et tiedä niin tänään tein jotain just niin hyvää:D

Tietty noi raakaaineet jo itessään kertoo että ei voi tulla muuta kuin hyvää:)

Eka kiehautettiin kerma, voi, sokeri ja hunaja kunnes tuli sakeaksi, sitten lisättiin hieman jäähtyneeseen massaan vaahtokarkit sekä maito suklaa. Ite olisin ehkä ennemmin näin jälkiviisaana laittanut tummaa suklaata. Luulen että näin suklaa olisi maistunut enemmän:)

Mä lisäsin vielä päälle mantelirouhetta sillä kaipasin jotain textuuria/ koristetta karkkien päälle.

Nyt noi syntisen hyvät karkit odotttaa ulkona jäähtymistä, ja syömistä...

Sillä aikaa taidan jatkaa askartelua:) Olen löytänyt kasan vanhoja kankaita ja askartelu tarvikkeita joilla ajattelin koristella kortteja ja purkkeja. Ehkä samalla teen muutaman uuden tähden:)

Jos tästä kaikesta nyt siis tulee mitään kun mulla on aina yksi pieni apuri mukana:)
Me tehtiin joskus aikinaan piparkakku talo. Eemelin mielestä siitä tuli ruma ja mä sit yritin piristää ja sanoin et se on just hieno, et sen kuuluu näyttää vähän ``kotitekoiselta``. Sen jälkeen siitä on tullut meillä läppä et kun joku menee pieleen tai näyttää rumalta  esim. kokkaus et.c niin sanotaan aina että mutta hei, se näyttää kotitekoiselta:) Eli ehkä mun askartelutkin voivat näyttää vähän koti tekoisilta tänään kun on pikku apuri..