Pieni prinsessa syntyi:)

Noniin 25.11 2011 syntyi sitten vihdoin meidän prinsessa tähän mailmaan. 49cm ja 3350g painoi hän. Synnytys meni tosi nopeasti, ja luomuna mentiin, ei siis mitään epiduraaleja:) onpahan nyt sekin sitten koettu;)
Sairaalassa ekana yönä en paljoa nukkunut. En voinut kun kattoa meidän söpöä tyttöä ja itkeä onnesta. Sitä että hän oli niin suloinen, sitä että olin saanut tytön, sitä että synnytys oli vihdoin ohi,  ja ennen kaikkea raskaus. Rumasti sanottuna kaikki paska oli ohi,, ja nyt sai vaan alkaa nauttia pikkuisesta. Raskaus kun ei kyllä vain ole mun juttu ei sit yhtään!
Nyt ei enään tarvitse taas hetkeen miettiä `èlämän tarkoitusta`` ja hajoilla.
Päivät ovat menneet tosi nopeesti kotiin tultuamme. Meidän Joona on ottanut pikkusiskon tosi hyvin vastaan. Omat haasteet alkakoon sitten kun mieheni palaa taas töihin ja mä jään yksin päiviksi pikkuisten kanssa. Se jännittää jo valmiiksi. Mutta nyt nautitaan vielä koko perheen kera yhdessä olemisesta viikon verran. (Kuvan pikkuisesta tuhisijastamme laitan tähän vähän myöhemmin sillä koneemme vähän temppuilee)..

Elämän tarkoitus? Mun aamuisia outoja ajatuksia!!

Kun on kotona sitä miettii väkisin välillä elämän tarkoitusta. Okei nyt joku ajattelee et nyt se on ollut liian kaun kotona;). Mut oikeesti, jos ajatellaan meidän perheen arkea. Aloitetaan mun miehestä, se tekee hulluna töitä sit se saa välillä pitää vapaata, joka menee yleensä palautumiseen töistä, perheen kanssa olemiseen, kaupassa käymiseen, ruan laittoon ja löhöilyyn. No miksi töitä tehdään? Jotta saadaan rahaa. Mihinin sitä rahaa tarvitaan? Lainojen maksamiseen, ruan ostamiseen, elämiseen. Eli töitä on täytyy tehdä, ainakin jossain määrissä.
No sit siirrytään minun arkeen. Jonka jokainen nyt tietää et mitä se on tällä hetkellä. Kotona olemista, odottamista tulevaa vauvaa. Mutta ennen kaikkea, arjen pyörittämistä. Aamulla laitetaan pestään hampaat, laitetaan aamupalaa. Minä pesen pyykkiä, teen lounasta, Joona nukkumaan, minä katon telkkaria, syödään välipalaa, kyläillään? tai sit jo suunitellaan illallista, saunotaan mennään nukkumaan. Eli yhteen vetona elämä on arjen pyöritystä, nauttien välillä pienistä irtiotoista arjesta, ystävien kanssa olemisesta ja lomailusta, ja tietty perheen perustamisesta. Tätä yhteeen vetoa voi pitää joko positiivisena tai negatiivisena, riippuen miten asiaa katsoo. Asiaa voi katsoa negatiivisenä sillain että, päivät saattavat olla usein aika samanlaisia. paineet saattavat tulla siitä jos miettii liika miten pärjää rahallisesti ja jos päivät ovat tylsiä. Voin ymmärtää miten monet perheet ajautuvat ahdinkoon eivätkä näe ulos pääsyä. Elämä on nykyään aika suorittamista. kaikkea pitäisi olla ja sen eteen tehdään aika paljon. Sen sijaan että tyydyttäisiin vähempään ja annettaisiin aikaa toisillemme.
Positiivisesti asiaa voi katsoa niin että meillä suomalaisilla on asiat oikeesti tosi hyvin. Katto pään päällä ja mahdollisuus saada melkeen mitä haluaa. Aika paljon asiat ovat itsestään kiinni miten asiat hoitaaa, mitä haluaa elämältään. Lapset saavat elää turvallisissa olosuhteissa etc.
Okei tää aihe on näköjään niin laaja et voisin jatkaa tätä ikuisuuden. Ja se lähti nyt jo aiheestaan:) Aloitin eka meidän perheestä ja sit tää loppui suomalais perheisiin yleensäkin.
No ehkä tästä voisi tehdä sellaisen yhteenvedon että, elämän tarkoitus on juuri se minkä haluat sen olevan! Se voi olla tosi tylsää ja ahdistavaa tai aivan ihanaa. Vain itse voi päättää millaista sen haluaa olevan!