Mä olin viikonloppuna Lappeenrannan parhaassa 5 tähden hotellissa. Serkkuni ja parhaan ystäväni luona. Olin kahestaan Joonan kaa kun mieheni oli yllätys pyllätys töissä.
Tämä oli ihana irti otto arjesta kun ei tarvinnut kokata, eikä pyykätä. Jotta tämä onnistuu on pakko aina mennä pois kotoa. Ja mikä myös teki siitä loman oli että Joonalla oli pikkuserkku kaverina. Oikeastaan ekaa kertaa saivat nytten kunnon leikit pystyyn.Koska asumme niin kaukana toisistamme että ei niin usein nähdä.
Mulla on vielä yksi vapaa jälellä ennekuin arki ja työt taas alkavat. Kävin tänään Keravalla Oliverin kirppiksellä ja päätin laittaa sinne pöydän ensi viikoksi. Hinnoittelussa on vaan aika paljon työtä. Varsinkin kun tavaraa täytyy viedä aika paljon jotta kannattaa. Mun kaikki hinnat on 0.20-4euroa koska sen kalliimmalla en itsekkään yleensä osta mitän kirppareilta. Ja ihan tyhmä kantaa sitä kamaa kotiin enään. Tuntuu ihan älyttömältä kun jotkut luulee et kirppari on paikka jossa tehdään voittoa. Minä ainakin ajattelen että se on kierätystä ja pääsemistä eroon vanhoista tavaroista. Toki se on raskasta mutta jos tavarat menevät tulee hyvä mieli:)
Eilen ei ollut niin kiva päivä. Kun odotin Joona mulla oli kuukautiset joka kuukausi. Aina menin itku kurkussa Porvooseen ja pelkäsin et nyt se menee kesken. Nyt mulla meinaa olla vähän sama juttu. Paitsi et vuodan nyt 2 viikon välein. Tällä kertaa mietin ei mitään hätää. Mun kroppa nyt vaan reagoi näin. Mut sit eilen kun alkoi sattua mahaankin huolestuin aika lailla ja itkukin tuli. Onneksi vuotaminen loppui taas ja samoin kivut. Mun kropalle taitaa vaan olla aika kova paikka olla raskaana? Ja nyt jälkeenpäin ajatellen niin mahakivut olivat varmaan vaan jotain kasvu kipuja?
On se hassua että vaikka kuinka ajattelee et nyt en ala hysteeriseksi niin kyllä se oman pienokaisen huoli alkaa jo heti kun kuulee et on raskaana. Ehkä se kuuluu myös osaksi sitä raskautta? Kun on kova huoli, samalla myös rakkaaus sitä masunasukkia kohtaan kasvaa joka päivä enemmän ja enemmän.
Nyt voin taas kuitenkin hyvin ja sehän on pääasia.
 |
| pikku serkukset aada ja joona kylvyssä |
Mulla on vielä yksi vapaa jälellä ennekuin arki ja työt taas alkavat. Kävin tänään Keravalla Oliverin kirppiksellä ja päätin laittaa sinne pöydän ensi viikoksi. Hinnoittelussa on vaan aika paljon työtä. Varsinkin kun tavaraa täytyy viedä aika paljon jotta kannattaa. Mun kaikki hinnat on 0.20-4euroa koska sen kalliimmalla en itsekkään yleensä osta mitän kirppareilta. Ja ihan tyhmä kantaa sitä kamaa kotiin enään. Tuntuu ihan älyttömältä kun jotkut luulee et kirppari on paikka jossa tehdään voittoa. Minä ainakin ajattelen että se on kierätystä ja pääsemistä eroon vanhoista tavaroista. Toki se on raskasta mutta jos tavarat menevät tulee hyvä mieli:)
Eilen ei ollut niin kiva päivä. Kun odotin Joona mulla oli kuukautiset joka kuukausi. Aina menin itku kurkussa Porvooseen ja pelkäsin et nyt se menee kesken. Nyt mulla meinaa olla vähän sama juttu. Paitsi et vuodan nyt 2 viikon välein. Tällä kertaa mietin ei mitään hätää. Mun kroppa nyt vaan reagoi näin. Mut sit eilen kun alkoi sattua mahaankin huolestuin aika lailla ja itkukin tuli. Onneksi vuotaminen loppui taas ja samoin kivut. Mun kropalle taitaa vaan olla aika kova paikka olla raskaana? Ja nyt jälkeenpäin ajatellen niin mahakivut olivat varmaan vaan jotain kasvu kipuja?
On se hassua että vaikka kuinka ajattelee et nyt en ala hysteeriseksi niin kyllä se oman pienokaisen huoli alkaa jo heti kun kuulee et on raskaana. Ehkä se kuuluu myös osaksi sitä raskautta? Kun on kova huoli, samalla myös rakkaaus sitä masunasukkia kohtaan kasvaa joka päivä enemmän ja enemmän.
Nyt voin taas kuitenkin hyvin ja sehän on pääasia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti