Lupasin että kun olemme terveitä niin kirjoitan jotain positiivista välillä.
Ja tämä viikonloppu on ollut tosi kiva joten aloitan vaikka siitä kirjoittamisen. Miehelläni oli la-su vapaa, ja se on kiva koska silloin saa tehdä paljon perheen kesken.
Lauantaina olimme siskoni luona ristiäisissä. Minusta ja miehestäni tuli kummeja Lenni Mikael Lähdesalolle. Ehkä Joonann jälkeen;) suloisimmalle pojalle ikinä. Lenni on eka kummi lapseni, ja jo ennenkuin hän syntyi tiesin heti että hän tulee olemaan meille tosi läheinen ja tärkeä. Myös siksi on kunnia että saatin olla hänen kummeja. Mieheni ei vielä ole ehtinyt luoda häneen samanlaista suhdetta kun minä, mutta lupasi alkaa potkimaan pallo Lennin kanssa kun hän vähän kasvaa. Hän hokee aina ettei ole niin hyvä vauvojen kanssa, et tykkää niistä enemmän leikki iässä. Ymmärrän sen toisaalta, mutta toisaalta hän on kyllä tosi luonteva myös vauvojen kanssa, tai no ainakin oman.
Ristiäisten jälkeen menimme Joonan pikku serkun syntymäpäiville. Sielä oli vilinää ja vilskettä ja on hauska huomata miten tuttava perheisiin tulee niin vauhdilla paljon lapsia. Niin se elämä muuttuu. Mutta samalla kyllä tuntuu että kyllä ne lapset tuo elämään tosi ison sisällön.
Lapset ovat niin vilpittömiä, sanovat suoraan nitä mieltä ovat, ja nyt kun Joonakin kasvaa niin on hauska nähä miten hänellekkin tulee huumorintajua joka päivä enemmän. On tässä monta kertaa esim. viikonlopun aikana lyönyt minua monta kertaa pepulle ja nauraen sanonut: - hör du lilla gris, kom o äta nu- Lilla gris kom o sova nu ;D Kuka lie opettanut?! ;)
Sunnuntaina eli tänään, nukuimme ihanasti 8.30 asti. ( Harvinaista herkkua). Söimme aamupalaa ja menimme koko perheen kanssa keravan markkinoille. Joona sai ilmais ilmapallon josta oli täpinöissään. Söimme makkaraa ja kiertelimme kirppiksiä. Mieheni löysi tennis mailat, ja minä Joonalle kelluntapuvun. Eli kesä voisi mielellään jo tulla.
Sitten tulimme kotiin, mieheni väänsi meille ihanan kanapastan.
Sitten Joona laitettiin nukkumaan ja me katsoimme telkkaria. Joona ei saanut tuntiin unta joten otin hänet olkkariin viereeni, ja niin nukahdimme molemmat ja heräsimme vasta 17.00. Ihanaa;)
Illalla menimme ulos, siivosimme pihaa, tai no minä siivosin, ja mieheni leikki Robin Hoodia. Ampui jotain nuoli ammuntaa. Tähtäsi tunnin vanhan telkkari pahvilaatikon naista silmään. Ei aina ymmärrä miehiä mut ehkä ei ole tarkoituskaan?
Joona leikki sillä aikaa hiekka laatikossa, josta minä kolasin lumet pois. Siis niin ihana fiilis kun tulee kevät, enm muista milloin olisi ollut vastaavanlainen fiilis.
Sitten tehtiin kunnon iltapalapöytä smoothiella, keitetyillä kanamunilla, ja muilla herkuilla.
Tällasia voisivat viikonloput olla aina. Tavata paljon tuttuja ja silti myös tehdä kaikkea kivaa ihan vain perheen kesken.
Toivottavasti täst ei tullut ihan liian (smörigt, som man säger på svenska). Mutta pakko kai niistä positiivisistakin asioistakin on pakko saada kirjoittaa joskus, silloin kun elämä hymyilee:) Lainaten mummola chic sivuilta. ``elämä on ihmisen parasta aikaa``
Ja tämä viikonloppu on ollut tosi kiva joten aloitan vaikka siitä kirjoittamisen. Miehelläni oli la-su vapaa, ja se on kiva koska silloin saa tehdä paljon perheen kesken.
Lauantaina olimme siskoni luona ristiäisissä. Minusta ja miehestäni tuli kummeja Lenni Mikael Lähdesalolle. Ehkä Joonann jälkeen;) suloisimmalle pojalle ikinä. Lenni on eka kummi lapseni, ja jo ennenkuin hän syntyi tiesin heti että hän tulee olemaan meille tosi läheinen ja tärkeä. Myös siksi on kunnia että saatin olla hänen kummeja. Mieheni ei vielä ole ehtinyt luoda häneen samanlaista suhdetta kun minä, mutta lupasi alkaa potkimaan pallo Lennin kanssa kun hän vähän kasvaa. Hän hokee aina ettei ole niin hyvä vauvojen kanssa, et tykkää niistä enemmän leikki iässä. Ymmärrän sen toisaalta, mutta toisaalta hän on kyllä tosi luonteva myös vauvojen kanssa, tai no ainakin oman.
Ristiäisten jälkeen menimme Joonan pikku serkun syntymäpäiville. Sielä oli vilinää ja vilskettä ja on hauska huomata miten tuttava perheisiin tulee niin vauhdilla paljon lapsia. Niin se elämä muuttuu. Mutta samalla kyllä tuntuu että kyllä ne lapset tuo elämään tosi ison sisällön.
Sunnuntaina eli tänään, nukuimme ihanasti 8.30 asti. ( Harvinaista herkkua). Söimme aamupalaa ja menimme koko perheen kanssa keravan markkinoille. Joona sai ilmais ilmapallon josta oli täpinöissään. Söimme makkaraa ja kiertelimme kirppiksiä. Mieheni löysi tennis mailat, ja minä Joonalle kelluntapuvun. Eli kesä voisi mielellään jo tulla.
Sitten Joona laitettiin nukkumaan ja me katsoimme telkkaria. Joona ei saanut tuntiin unta joten otin hänet olkkariin viereeni, ja niin nukahdimme molemmat ja heräsimme vasta 17.00. Ihanaa;)
Illalla menimme ulos, siivosimme pihaa, tai no minä siivosin, ja mieheni leikki Robin Hoodia. Ampui jotain nuoli ammuntaa. Tähtäsi tunnin vanhan telkkari pahvilaatikon naista silmään. Ei aina ymmärrä miehiä mut ehkä ei ole tarkoituskaan?
Joona leikki sillä aikaa hiekka laatikossa, josta minä kolasin lumet pois. Siis niin ihana fiilis kun tulee kevät, enm muista milloin olisi ollut vastaavanlainen fiilis.
Sitten tehtiin kunnon iltapalapöytä smoothiella, keitetyillä kanamunilla, ja muilla herkuilla.
Tällasia voisivat viikonloput olla aina. Tavata paljon tuttuja ja silti myös tehdä kaikkea kivaa ihan vain perheen kesken.
Toivottavasti täst ei tullut ihan liian (smörigt, som man säger på svenska). Mutta pakko kai niistä positiivisistakin asioistakin on pakko saada kirjoittaa joskus, silloin kun elämä hymyilee:) Lainaten mummola chic sivuilta. ``elämä on ihmisen parasta aikaa``
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti