Jotenkin ei ole kauheesti mitään kirjotettavaa kun täälä kotona vaan istuskelee ja odottelee että viikot kuluisivat.
Ajatukset pyörivät päivä päivältä enemmän synnytyksen ja vauvelin ympäri.
Huomenna pitäisi taas mennä Porvoon sairaalaan KGB:seen, kuuntelemaan sydänääniä. Oi kuinka toivoisin että sydänäänet kuulostaisivat normaaleilta ja että ei tarttis olla huolissaan enään. Ja saisi synnyttää Porvoossa. Tämä on ihan älytöntä että pitää kuunnella et jos vauva on vähänkin rauhallisempi niin pitäsi heti mennä Porvooseen! No nyt viikonloppuna se onkin ollut hiljaisempi, mutta en ole jaksanut panikoida. Niin tyhmää, kun vauvat ovat aina rauhallisempia loppuraskaudesta. Mutta silti takaraivossa pielee aina pieni huoli, ( onhan kaikki ok? Mitäs jos sydänäänet hyppäävät vielä enemmän yli lyöntejä)? Siis jotenkin ihan kohtuuton juttu seurailla. Mä olen sitten miettinyt, et jos oikeesti jotain pahaa sattuisi, niin eikö kroppa muka kertoisi siitä? Toinen mitä olen miettinyt on se, että kun ne hokee koko ajan sitä että lapsen sydämmen joku johdatin saattaa olla epäkypsä, että siksi lyöntejä jää välillä pois tässä vaiheessa? Niin eikö sitten tämä ongelma olisi pitänyt ilmetä jo paljon aikaisemmin?
Eli paljon kysymyksiä! Täytyy kysyä lääkäriltä perjantaina. Tällasia ajatuksia mä pyörittelen. Vaikka ei ole mikään hätä, ja uskon et kaikki menee varmasti hyvin niin samaan aikaan sitä ei voi olla ihan ajattelemattakaan.. Mutta mutta reilu 4 viikkoa olisi vielä laskettuun, joten ei kauan enään jäljellä tätä jossittelua.
Ajatukset pyörivät päivä päivältä enemmän synnytyksen ja vauvelin ympäri.
Huomenna pitäisi taas mennä Porvoon sairaalaan KGB:seen, kuuntelemaan sydänääniä. Oi kuinka toivoisin että sydänäänet kuulostaisivat normaaleilta ja että ei tarttis olla huolissaan enään. Ja saisi synnyttää Porvoossa. Tämä on ihan älytöntä että pitää kuunnella et jos vauva on vähänkin rauhallisempi niin pitäsi heti mennä Porvooseen! No nyt viikonloppuna se onkin ollut hiljaisempi, mutta en ole jaksanut panikoida. Niin tyhmää, kun vauvat ovat aina rauhallisempia loppuraskaudesta. Mutta silti takaraivossa pielee aina pieni huoli, ( onhan kaikki ok? Mitäs jos sydänäänet hyppäävät vielä enemmän yli lyöntejä)? Siis jotenkin ihan kohtuuton juttu seurailla. Mä olen sitten miettinyt, et jos oikeesti jotain pahaa sattuisi, niin eikö kroppa muka kertoisi siitä? Toinen mitä olen miettinyt on se, että kun ne hokee koko ajan sitä että lapsen sydämmen joku johdatin saattaa olla epäkypsä, että siksi lyöntejä jää välillä pois tässä vaiheessa? Niin eikö sitten tämä ongelma olisi pitänyt ilmetä jo paljon aikaisemmin?
Eli paljon kysymyksiä! Täytyy kysyä lääkäriltä perjantaina. Tällasia ajatuksia mä pyörittelen. Vaikka ei ole mikään hätä, ja uskon et kaikki menee varmasti hyvin niin samaan aikaan sitä ei voi olla ihan ajattelemattakaan.. Mutta mutta reilu 4 viikkoa olisi vielä laskettuun, joten ei kauan enään jäljellä tätä jossittelua.
Miten meni Porvoossa? :)
VastaaPoistaNoh, vieläkin seurailevat..eli tarkkailua tarkkailua...
VastaaPoistatsemppia ja haleja! kylla kaikki hyvin menee :) vienallahan oli syntyessaan kolme reikaa sydamen kammioiden valilla, mutta nyt ne on kaikki ummessa. en tieda onko tassa jostain vastaavasta epailysta kyse, ei taida olla ihan sama juttu. mutta oli miten oli, niin kaikki menee varmasti hienosti!
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaJoo kyllä mä uskon et kaikki on ihan hyvin. Joskus sitä vaan on liikaa aikaa täälä kotona miettiä ja sit ajattelee kaikein pahinta. hormoonit hormoonit.. Ja onneksi mulla on ihania sukulaisia ja ystäviä tukena jos alkaa huolestuttaa enemmän! Jos alkaa huolettaa enemmän niin täytyy vaik sit mennä 4d ultraan tsekaa tarkemmin vielä...
VastaaPoista